Puistossa penkki, penkillä poika, vieressä tyttö ja hiljaisuus
puhuva on syvä mut sanat niinku pähkinä kurkkuun takertuu
palelevat sormet toistensa lomaan, arkana purkalta maistuva suu
laukkaava sydän, totinen on poika kun kumartuu ja kuiskaten lausuu
Mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen
Ruuhkassa auto, autossa ratti ja elämisen pyörteissä uurtuneet
kädet jotka ohjaa vakavin ottein ja jälkeen vuosikymmenten
muistavat penkin, muistavat tytön, muistavat sanat jotka lausuttiin
voi kunpa vielä, voi kunpa joku tulisi ja sanoisi niin
Mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen
Ja jossain on aina puisto ja penkki, tyttö ja poika ja hiljaisuus
puhuva on syvä mut sanat niinku pähkinä kurkkuun takertuu
Mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen
mä tykkään susta niin että halkeen
